Palvelut

Yksilöpsykoterapia (Valvira, KELA)

Yksilöpsykoterapiaa voi tehdä monesta viitekehyksestä käsin. On olemassa mm. psykodynaaminen, 
kognitiivinen, ratkaisukeskeinen ja perheterapeuttinen yksilöpsykoterapia. Perheterapeuttinen 
yksilöpsykoterapia käyttää psyykkisenä peilauspintana potilaan merkityksellisiä ihmissuhteita.

Terapeutilla ja asiakkaalla on tapaamisia tavallisesti 1-2 kertaa viikossa, joskus tapaamiset voivat olla 
harvemminkin. Tavoitteet perheterapeuttiselle yksilöpsykoterapialle sovitaan arviointikäyntien 
jälkeen yhdessä asiakkaan ja terapeutin kanssa asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. 

Perheterapeuttinen tapa ajatella ja keskustella sopii yhtä hyvin yksilötapaamisiin kuin perhe- 
tai paritapaamisiin. Työskentelytapoja ovat mm. sukupuutyöskentely, jossa asiakas saa 
tukea omaan yksilöitymiskehitykseen pohtimalla perheen ja suvun vaikutusta itseensä sekä 
näkökulmia omaan psyykkiseen identiteettiin. Monet perheterapian piirissä keksityt luovat tai 
toiminnalliset menetelmät tunteiden, suhteiden ja mielikuvien ilmaisemiseksi soveltuvat hyvin myös 
yksilökeskusteluihin.

Pariterapia

Pariterapiaan on hyvä hakeutua mm. silloin, kun ongelmat ovat kehittyneet sellaisiksi,
että niistä vaietaan, puhumista vältellään tai niistä riidellään toistuvasti.
Terapiaistunnon tavoite on luoda turvallinen ilmapiiri, jossa asiakkaiden on mahdollista
päästä puhumaan omista asioistaan, tunteistaan ja tarpeistaan.

Pariterapia toteutuu useimmiten noin 1-2 kertaa kuukaudessa ja sen kesto vaihtelee tilanteesta
riippuen parista kuukaudesta ylöspäin.
Kriisiytyneessä tilanteessa voi olla hyvä aloittaa terapia viikottaisilla tapaamisilla.

Perheterapia (Valvira, KELA)

Perheterapiaan on hyvä hakeutua mm. silloin, kun perheen sisällä syntyy ongelmia joita perhe ei pysty itse ratkaisemaan. Perheen henkisestä hyvinvoinnista kannattaa aina huolehtia. Vaikeuksista keskusteleminen tuo perheenjäseniä lähemmäksi toisiaan luoden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja turvallisuutta. 
Perheterapiassa keskustellaan perheen tilanteesta ja ajankohtaisista vaikeuksista. Mukana voi olla koko perhe, mutta myös yksi, kaksi tai useampia perheenjäseniä. Kokoonpanosta sovitaan aina kunkin perheen tilanteen mukaan. Perheterapian ensisijaisena tavoitteena on perheen sisäisen vuorovaikutuksen muuttuminen sellaiseksi, että jokainen perheenjäsen voi fyysisesti ja psyykkisesti hyvin. 

Perheterapiassa tapaamiset vaihtelevat huomattavasti kestoltaan ja tiheydeltään. Hoito voi tapahtua kerran viikossa, kerran kuukaudessa ja jopa harvemminkin. Kriisitilanteessa perhettä voidaan tavata myös päivittäin. Terapiaistunto voi kestää 45, 60 tai 90 minuuttia. 
Perheterapian kesto vaihtelee muutamasta käynnistä n. 20. käyntiin, jolloin sen kokonaiskesto voi olla puolesta puoleentoista vuotta, toisinaan myös pitempään. 

Työnohjaus & Konsultaatio

Työnohjaus 

Työnohjaus antaa tukea muutokseen ja kehittymiseen. Ammatillinen kehittyminen, yhteistyön tukeminen ja parantaminen sekä työntekijöiden hyvinvoinnin edistäminen on yksi työnohjauksen päätehtäviä.

Työnohjaus on keskusteluun perustuvaa kokemuksellista oppimista ja uuden oivaltamista. Se on työnohjaajan ohjaamaa tavoitteellista ja luottamuksellista yksilö- tai ryhmätyönohjausta. Siinä käsitellään muun muassa työhön, työtilanteisiin, työyhteisöön ja erilaisiin toimintatapoihin liittyviä kysymyksiä, kokemuksia ja tunteita. Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden käydä läpi vaikeita työtilanteita ja purkaa mieltä askarruttavia asioita. Työnohjauksen avulla voidaan vaikuttaa vähentävästi stressin tunteeseen sekä kokemukseen työn henkisestä kuormittavuudesta.

Työnohjausistunnot kestävät tavallisesti 1,5 tuntia ja ne pidetään useimmiten 3-4 viikon välein.

​
Konsultaatio 

Konsultaatio on ammatillista ohjausta ja neuvontaa. Konsultaatiossa konsultti neuvoo ammatillisissa kysymyksissä työntekijää, tiimiä tai työyhteisöä. Konsultaatio perustuu luottamukseen, arvostukseen ja yhteistyöhön.​

Verkostoneuvonpito

Ennakointidialogit eli selkeyttävät verkostoneuvonpidot ovat keino toteuttaa erilaisten
verkostojen yhteisiä palavereita niin, että osanottajat löytävät tapoja koordinoida yhteistoimintaansa.

Ennakointidialogeista on hyötyä sekä lapsiperheiden että työyhteisöjen verkostoissa erityisesti
silloin, kun tilanteeseen liittyy monta eri tahoa ja on epäselvää mitä kukin taho on tekemässä.
Ennakointidialogeista on hyötyä myös silloin, kun ollaan tyytymättömiä omaan tai toisten tekemisiin
tai tarvitaan voimavarojen yhdistämistä huolten vähentämiseksi.

Asiakkaiden kanssa toteutettavien ennakointidialogien lisäksi selkiyttäviä verkostoneuvonpitoja voidaan
järjestää myös työntekijöiden keskinäisen yhteistyön suunnitteluun ja alueellisen yhteistyön suunnitteluun.

Ennakointidialogien tavoitteina on mahdollistaa avoin vuoropuhelu, kaikkien osallistujien kuulluksi tuleminen,
toisten ajatusten ja näkemysten kuuleminen sekä laatia osapuolten huolia vähentävä yhteistyösuunnitelma.

Vuoropuhelua vetävät verkostokonsultit, jotka ovat tilanteeseen nähden ulkopuolisia.

---